Tänään minusta tuli hieman jyväskyläläisempi kuin mitä olin herätessäni. Ei, en vieläkään puhu murretta enkä laske omaa puhetyyliäni murteeksi vaikka jotkut sitä semmoiseksi kutsuvatkin. Kävelin tänään Jyväsjärven yli. ENKÄ KÄYTTÄNYT SILTAA! Tein kuten monet muut jyväskyläläiset, kävelin jään yli.
Olen muutaman viikon miettinyt uskaltaisinko ja tänään uskalsin. Meinasin vetää lipat jo ennen kuin pääsin jäälle, olisihan pitänyt arvata että ne rantatörmän kivetkin ovat jäässä. Noin puolessa välissä järveä oli kohtia joissa ei ollut lunta vaan jää näkyi. Siinä vaiheessa mietin jäänkö siihen vai mitä teen. Pelotti niin perkeleesti. Musa vaan kovemmalle, silmät kiinni ja jalkoihin liikettä. Pääni sisällä toistui mantra: "älä kuole, älä tipu, älä kuole, älä tipu". Hieman hengitystä pidettäen pääsin turvaan toiselle puolelle. Ja oon vielä hengissä! Ehkä hieman kuumeessa, mutta hengissä kuitenkin.
Olen muutaman viikon miettinyt uskaltaisinko ja tänään uskalsin. Meinasin vetää lipat jo ennen kuin pääsin jäälle, olisihan pitänyt arvata että ne rantatörmän kivetkin ovat jäässä. Noin puolessa välissä järveä oli kohtia joissa ei ollut lunta vaan jää näkyi. Siinä vaiheessa mietin jäänkö siihen vai mitä teen. Pelotti niin perkeleesti. Musa vaan kovemmalle, silmät kiinni ja jalkoihin liikettä. Pääni sisällä toistui mantra: "älä kuole, älä tipu, älä kuole, älä tipu". Hieman hengitystä pidettäen pääsin turvaan toiselle puolelle. Ja oon vielä hengissä! Ehkä hieman kuumeessa, mutta hengissä kuitenkin.