Mietin joskus että "hitto, mä teen asiat aina vaikean kautta". Jos joku olisi joskus kerotnut miten asiat voisi tehdä helpommminkn niin olisin säästynyt paljolta.
Kertokaa lapsillenne (tai oikeastaan, kertokaa kaikille) ettei kaikkea tarvitse aina tehdä niin vaikeasti. Kertokaa ettei varpaita tarvi murskata jotta voisi todeta miten huonosti terveydenhuolto toimii (nimim. oisin kerennyt hakea kävelysauvat toiselta puolelta Jyväskylää jos lääkäri olisi ottanut mut vastaan ajoissa). Kertokaa etteivät kaikki tytöt ole heikkoja eivätkä kaikki pojat ole vahvoja.
Kertokaa ettei soluasuminen ole niin pelottava ja kamalaa kuin sen annetaan olettaa. On olemassa myös ihania kämppiksiä. Kertokaa että tiskaaminen on helpointa silloin kun ruoka ei ole kerennyt jähmettymään lautaseen kiinni. Kertokaa että mehua tehdessä kannattaa tarkistaa kaksi kertaa laittaako veden sekaan sitä mehutiivistettä vaiko rypsiöljyä.
Kertokaa ettei elämä ole kuin Disney-leffoissa. Tukka ei ole aina (koskaan) hyvin, miehet eivät ole niin tyhjäpäisiä kuin suurin osa Disneyn prinsseistä. Kertokaa heille että on olemassa muitakin kirjoja kuin Twilight. Kertokaa heille omista lemppareistanne, soittakaa heille omia lempikappaleitanne.
Kertokaa heille että se ruotsi kannattaa opetella jo yläasteella, viimeistään lukiossa/amiksessa. Ettei tarvitse sitten tapella virkamiesruotsin kanssa, kun ei muista sanajärjestystä. Opettakaa heitä maksamaan laskut ja hoitamaan asiansa puhelimessa.
Kertokaa miten bussikortit toimivat ettei heidän tarvitse seistä bussissa kuni idiootti koska bussikortti on oudon näkönen (Nurtsilla on erilainen bussikorttisysteemi! Not my fault!) Kertokaa heille kuinka inhottavia pitkät bussimatkat ovat krapulassa. Ja nälkäisenä.
Kertokaa heille elämän ihanista puolista. Niistä ihanista keskusteluista joita käydään aivan liian väsyneinä. Kertokaa kuinka ihanaa on kävellä keskellä yötä järven jäällä. Kertokaa siitä tunteesta kun näkee tärkeän ystävän pitkän tauon jälkeen. Kertokaa siitä rakastettuna olemisen tunteesta on rakas ystävä halaa keskellä koulun tyttöjen vessaa. Ei sano mitään, halaa vain.
Kertokaa lapsillenne (tai oikeastaan, kertokaa kaikille) ettei kaikkea tarvitse aina tehdä niin vaikeasti. Kertokaa ettei varpaita tarvi murskata jotta voisi todeta miten huonosti terveydenhuolto toimii (nimim. oisin kerennyt hakea kävelysauvat toiselta puolelta Jyväskylää jos lääkäri olisi ottanut mut vastaan ajoissa). Kertokaa etteivät kaikki tytöt ole heikkoja eivätkä kaikki pojat ole vahvoja.
Kertokaa ettei soluasuminen ole niin pelottava ja kamalaa kuin sen annetaan olettaa. On olemassa myös ihania kämppiksiä. Kertokaa että tiskaaminen on helpointa silloin kun ruoka ei ole kerennyt jähmettymään lautaseen kiinni. Kertokaa että mehua tehdessä kannattaa tarkistaa kaksi kertaa laittaako veden sekaan sitä mehutiivistettä vaiko rypsiöljyä.
Kertokaa ettei elämä ole kuin Disney-leffoissa. Tukka ei ole aina (koskaan) hyvin, miehet eivät ole niin tyhjäpäisiä kuin suurin osa Disneyn prinsseistä. Kertokaa heille että on olemassa muitakin kirjoja kuin Twilight. Kertokaa heille omista lemppareistanne, soittakaa heille omia lempikappaleitanne.
Kertokaa heille että se ruotsi kannattaa opetella jo yläasteella, viimeistään lukiossa/amiksessa. Ettei tarvitse sitten tapella virkamiesruotsin kanssa, kun ei muista sanajärjestystä. Opettakaa heitä maksamaan laskut ja hoitamaan asiansa puhelimessa.
Kertokaa miten bussikortit toimivat ettei heidän tarvitse seistä bussissa kuni idiootti koska bussikortti on oudon näkönen (Nurtsilla on erilainen bussikorttisysteemi! Not my fault!) Kertokaa heille kuinka inhottavia pitkät bussimatkat ovat krapulassa. Ja nälkäisenä.
Kertokaa heille elämän ihanista puolista. Niistä ihanista keskusteluista joita käydään aivan liian väsyneinä. Kertokaa kuinka ihanaa on kävellä keskellä yötä järven jäällä. Kertokaa siitä tunteesta kun näkee tärkeän ystävän pitkän tauon jälkeen. Kertokaa siitä rakastettuna olemisen tunteesta on rakas ystävä halaa keskellä koulun tyttöjen vessaa. Ei sano mitään, halaa vain.
