Mä jotenkin luulin ettei Eramus-opiskelijoiden tarvitse tehdä vaihtokouluissaan mitään. Kuinka väärässä mä olinkaan. Oon tehnyt tässä semesterissä enemmän kuin Humakissa koko viime vuonna. Ja vielä riittää tehtävää. Tää viikko on mennyt mököttäessä, hulluna nauraen ja kaverin kanssa kikattaen kun olisi pitänyt lukea Aistearia.
Siitä huolimatta rakastan Irlantia. Vieläkin. Ja tulen varmaan aina rakastamaan.
On ihanaa huomata että on joulukuu ja kaikki on vieläkin joko vihreää tai ruskan väreissä. Pimeä tulee täälläkin aikaisin, mutta se on erilasta pimeää.
Mid-term breikin aikana (syysloma) näin vanhempiani Dublinissa ja pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani. Näin Terracotta armeijan!!
Siitä huolimatta rakastan Irlantia. Vieläkin. Ja tulen varmaan aina rakastamaan.
On ihanaa huomata että on joulukuu ja kaikki on vieläkin joko vihreää tai ruskan väreissä. Pimeä tulee täälläkin aikaisin, mutta se on erilasta pimeää.
Mid-term breikin aikana (syysloma) näin vanhempiani Dublinissa ja pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani. Näin Terracotta armeijan!!
Lyhyeksi jäi tämäkin kirjoittelu, kouluhommat kutsuvat. Nähdään myöhemmin <3
Törmäsin jostain ihme kautta sun blogiin! Jäänkin seurailemaan, heh :) Olen hieman kateellinen kun olet päässyt opiskelemaan ulkomaille, ja vielä Irlantiin! Pakko sanoa kyllä, nuo terracotta sotilaat eivät ole niitä aitoja, vaan jäljennöksiä.. Mutta, ajatushan siinä on tärkein, eikö niin? :)
VastaaPoistaKuitenkin aivan ihana blogi! Kiitos mukavasta luettavasta! :)
Hienoa saada tietää että mun toilailut oikeasti kiinnostaa! Joo, tää on todellinen once in a life time-mahdollisuus ja oon niin onnellinen että tulin tänne. Feikkejähän ne oli, ei mitään turvatoimia vaan oisin pystynyt koskettamaankin niitä, mutta ajatus on tärkein : )
VastaaPoista